maanantai 3. huhtikuuta 2017

Koira-aiheen vierestä -kun elämä pysähtyi

28.3.2017 Viimeinen kuukausi on ollut jännityksessä elämistä. Koulun loppusuoralla eli toiseksi viimeisellä harjoitteluviikolla huomasin rintakehässä/vasemman rinnan yläosassa kovan kyhmyn. Ajattelin, että kova treenaaminen ja ruokailun muutos saattaneet vaikuttaa nesteiden kertymiseen, tai kehittynyt rasvapatti tms., joten päätin seurata tilannetta vielä viimeiset harjoitteluviikot. Ensimmäisellä lomaviikolla soitin terveyskeskukseen ja sainkin ajan sairaanhoitajalle. Patti on kova ja alustaan kiinnittynyt eli rasvapatti voidaan sulkea pois. Lääkärin ajan sain parin päivän päähän eli huomiselle. Täytyy sanoa, että vaikka ei haluaisi, niin tässä ajassa on kyllä kerennyt käymään läpi kaikki kauhuskenaariot. On myös tullut mietittyä kaikki mahdolliset oireet mitä muuten pitänyt vähäpätöisinä. Suurimpana jatkuva väsymys. Ei ole päivää jolloin heräisin virkeänä tai olisin päivällä virkeä. Suurin tunne on sumussa elämisen tunne, aivot tunnu koskaan käyvän ihan täysillä. Tietysti tämän vetänyt erilaisen unitarpeen piikkin, mutta vaikka nukkuisi useita päiviä putkeen pitkään, niin väsyttää. Toisaalta elämä on ollut kouluvuosien ajan todella stressaavaa... Sairaanhoitajan vastaanoton jälkeen on vasen rinta/rintakehä/kylki ovat olleet todella arat ja kipeät. Toivon, että huomenna lääkärin vastaanotolla tapahtuisi jotain konkreettista, eikä tutkimisen odottaminen enään pitkittyisi. Niinkuin moni sanonut: Tämä odottaminen on kaikista kauheinta. Toki tilastot ovat puolellani ja todennäköisyys että olisin sairastunut syöpään on pieni, mutta se on kuitenkin mahdollinen. Kaiken tämän lisäksi autossa alkoi palamaan moottorin vikavalo juurikin kun huomenna pitää ajella vauhdilla kouluun ja sieltä lääkäriin. Onneksi liike on kuulema vielä vastuussa isommista vioista, joten sinne aamulla soittoa.

30.3.2017 Eilen kävin kolmen tunnin ratsastusreissulla ja täytyy sanoa, ettei se ollut kovin mukavaa. Väsytti, koski ja epäilen ratsastaneeni pienessä lämmössä. Ajatukset sai kuitenkin vähän muualle. Tänään sitten lääkärin vastaanotolle. Lääkäri oli venäläissyntyinen ja mun tuurin tuntien aika pihalla koko hommasta. Kerroin hänelle tilanteesta ja omista epäilyksistäni fyysisen ja psyykkisen rasituksen osalta ja kun fyysisen rasituksen lisääminen voisi täsmätä ajankohtaan. Ei uskonut asioilla olevan mitään yhteyttä toisiinsa. Painotti, että huomasin kyhmyn vasta nyt, mikä onkin totta. En osaa varmasti sanoa milloin kyhmy syntynyt. Se on voinut olla kuukauden tai vaikka vuosia pienempänä. Soitteli pitkin poikin, että mitä hän tekee tässä ja tässä tapauksessa. Sai hän nyt sitten laitettua minut Kaupungin jonoon, josta kuulema jossain vaiheessa tulee ilmoitus mammografiaan ja ultraääneen, sekä solunäytteiden ottoon. Vastaanotolla vakuuttelin voivani ihan hyvin jatkuvasta väsymyksestä huolimatta, kotona mittasin kuitenkin lämpöä 37,5. Särkee myös kokoajan ja tämä väsymys tulehduksen ja stressin takia on jotain ihan uskomatonta. Luultavasti huomenna soittelen vielä, että pitääkö tämä lämpö ottaa jotenkin huomioon. Kaikista ärsyttävinsä on kuitenkin pistely ja särky, jotka muistuttavat kokoajan, että kaikki ei ole ihan kunnossa, sekä se että joudun taas odottamaan -nyt vielä määrittelemättömän ajan. Lääkäri osannut minulle muuta sanoa, kuin että minun ikäisilläni on hyvin harvinaista pahanlaatuiset kasvaimet, joten tämä on luultavasti hyvänlaatuinen. Ne tilastot... Diagnoosina siis kasvain. Arvatkaa kuinka paljon rauhoitti mieltä.. Hyvänlaatuinen kasvain :D. Niin tai näin, ni leikkaukseen tässä luultavasti lähikuukausina joudutaan, ellei joku ihme tapahdu. Jos myös toi jonottaminen julkiselle puolelle tutkittavaksi hirveästi venyy, aion käyä yksityisellä puolella. Joko tämän lämpöilyn tai/ja stressin tms... takia ei juuri ruokakaan ole maistunut. Sinällään hyvä, kun aktiivikuntoilukin on lämpöilyn ja säryn takia tauolla :P .

Neljä rakasta ystävääni ja äitini tietävät tästä mahdollisesta kasvannaisesta. On ollut niiiin ihana huomata kuinka itsellä on niin monta ihanaa kuuntelevaa ystävää <3. Kaikkia rakkaita ystäviä en ole halunnut huolestuttaa asialla, koska asia saattaa kuitenkin lopulta osoittautua hyvin pieneksi. En olisi mielelläni kertonut näinkään monelle, mutta olen todella huono esittämään jos mieltäni painaa joku suurempi murhe. Näiden neljän ystävän ja äidin kanssa kuitenkin on päivittäin tai melkein päivittäin yhteyksissä. Toivottavasti voin kohta sanoa kuuluvani siihen 90 prosenttiin, jolla oli hyvänlaatuinen muutos ja julkaista tämän postauksen ehkä jollekin samassa epätietoisessa tilanteessa olevalle tsempiksi ja vertaistueksi! Jos näin hyvin käy kohdallani, niin jatkossa tulen säännöllisesti tukemaan syöpäyhdistyksiä. Sen verran herättelevä kokemus tämä ollut ja tuntuu kuin saisi uuden mahdollisuuden, jos tämä ei osoittaudu syöväksi. Valmistun huhtikuun lopussa virallisesti fysioterapeutiksi ja en pitäisi ollenkaan huonona jos pystyisin työllistymään, vaikka syöpäpotilaiden kuntoutukseen. Tämän kokemuksen jälkeen tiedän miltä tuntuu elää pahimmassa mahdollisessa epätietoisuudessa ja toivoa parasta, mutta pelätä pahinta. Mikä tässä terveystilanteessa on ikävintä, niin en saa mitään järkevää aikaiseksi. Olen periaatteessa lomalla, mikä toisaalta on huono asia, koska kerkeän ajattelemaan liikaa. Toisaalta kuumeilun ja säryn takia en ole kovin työkykyinen. Huomenna ja lauantaina myös valmistumisbileet ja tällä hetkellä ei ole kovin hyvät fiilikset juhlimiselle. Ehkä kuitenkin hyvä yrittää jaksaa tehä jotain millä saa ajatukset pois tilanteesta. Huvittavaa tilanteessa on myös se, etten ole ikinä kipeä. Koko elämäni tähän asti olen ollut hyvin terve.

Auton kohdalla kävi onnellisesti ja säästyn n. 80€ laskulla ja yhden suodattimen vaihdolla.

31.3 Särkyjen takia ei saanut unen päästä millään kiinni. Yöllä kun heräsi janoon, oli ihan hyvä olo, mutta liikkuminen juomaan ärsytti taas säryt esiin. Aamulla heräsin ja mittasin kuumeen. Tasaista lämpöä edelleen. Urheilu eli tällä hetkellä koirien kanssa lyhyellä lenkillä käynti, nostaa myös kuumetta. Todella ärsyttävää, kun sain juurikin juoksun todella hyvin kulkemaan (10-17km lenkkejä, ihan ok aikaan). Nyt sitten tulee Kaupungin jonot tietäen hyvin pitkä tauko urheiluun. Toivottavasti jaksan kuitenkin jossain määrin treenata. Pöystin mahdollinen BH-koekin olisi toukokuun alussa tutussa porukassa. Paikkamakuu sille pitäisi vielä treenata.

Tänään juhlitaan suvun kanssa valmistumistani, täytyy sitä ennen doupata ittensä tulehduskipulääkkeillä. Kävin päivällä myös hakemassa auton korjaamolta, jonka korjauskuluista oli myyjä jo ilmoittaunut maksavansa puolet. Olin jo valmistautunut maksamaan kaiken itse, kun kyseessä kuitenkin kuluva osa. Hintaa suodattimen vaihdolle jäi siis 39€. Loistavaa asiakaspalvelua ja lähetinkin siitä kiitokset myyjälle. Valviran vaatiman paperi toimitin myös täytettynä opintotoimistoon ja näin ollen jään vain odottamaan ammattinimikkeeni vahvistamista, jossa saattaa kuulema mennä useista kuukausista puoleen vuoteen. Koulun päätöspaperit saan 28.4.2017.

2.4. Soittelin perjantaina terveyskeskukseen, että pitäisikö lämmöstä olla huolissaan kun sahaa 37.5-38 välillä. Ei kuulema jos ei nouse yli 38. Lauantaina huomasin uuden kyhmyn ja tänään taas uuden. Ärsyttää ajatuskin soitella nyrpeältä hoitajalle terveyskeskukseen, joka on takaisin soittopalvelun takia kerennyt tutustua tietoihini ja asenne on jo valmiiksi, että taas se huolestunut potilas soittelee turhaan. Itseä hajottaa olla kokoajan kuumeessa ja kärsiä jatkuvasta särystä. Varasin ajan siis yksityiselle erikoislääkärille huomiseksi. Katsotaan tuleeko aiheeseen perehtyneeltä jotain kommenttia asiasta ja käynkö tutkimukset yksityisellä puolella. Hyvästi koirien häkkirahat, mutta ehkä tämä kuitenkin prioriteeteissä ykkönen 😄. Kokoajan enemmän itselle tullut tunne, että kyseessä vain joku omituinen tulehdustila.

Eilen sai ajatukset ihan muualle. Meidän piti mennä ystävien kanssa syömään. Nämä ystävät olleet vahvasti tukena elämän poluilla ❤. Toivottavasti olen heidän ystävyytensä arvoinen myös jatkossa ja pystyn myös olemaan heidän tukena ja turvana 💖. Meidän tosiaan piti mennä syömään, mutta ystävät olivatkin liittoutuneet (tunsivat ja eivät tunteneet toisiaan) keskenään. Hauska oli kuulla, kuinka olivat selvitelleet toistensa yhteystietoja ja yrittäneet estää mua saamasta vihiä suunnitelmista 😂. Olikin aika yllätys, kun mentiinkin ekaksi escape-roomiin ja jakauduttiin kahdeksi neljän henkilön joukkueeksi. Molemmat joukkueet pääsi huoneista ulos ajassa 💪😄. Sen jälkeen mentiin syömään, mutta ei sinne minne piti, vaan hienompaan paikkaan. Oli kyllä hyvää ruokaa 😋. Iltaa jatkettiin sitten Lahden yö-elämässä. Oli kyllä niin mahtava ilta mahtavien ystävien kanssa. Olen niin etuoikeutettu, kun mulla on tuollaisia ystäviä 😍. Odotan innolla, että pääsen heitä jymäyttämään jatkossa 😆

3.4. Aloin olemaan eilen ja tänään satavarma, ettei näistä oireista enää mikään täsmää tehdyn kasvain diagnoosin kanssa. Uusia kyhmyjä tuli lisää, mutta niitä myös hävisi. Se yksi ja sama kyhmy mistä kaikki alkoi, on ja pysyy. Tulehdustila jyllää ja tasainen kuume/särkytila. Tänään kävin sitten Terveystalolla erikoistuneella lääkärillä. Selitin uudelleen koko jutun alusta asti ja tällä erää mua kuunneltiin. Hän ei löytänyt mitään selvää kyhmyä! Hänen diagnoosinsa oli, että on mahdollista keltarauhasen aiheuttavan oireet. Myös omat epäilyni fyysisestä ja psyykkisestä rasituksesta ovat mitä ilmeisimmin olleet vahvasti mukana oireiden syntyyn. Voi olla, ettei ikinä saada lopullista syytä ja diagnoosia. Lämpöily jatkuu edelleen, mutta voidaan mahdollisesti olettaa niiden loppuvan itsestään. Keskiviikkona on vielä ultra, niin saadaan lopullinen vahvistus asialle 😊. Olo on kuin uudestaan henkiin heränneellä. Täytyy kyllä sano, että terveyskeskuksen toimintaan katosi kyllä tyystin luotto. Virheitä sattuu kyllä kaikille, mutta näinkin vakavan asian suhteen ei ole todellakaan mukavaa, että joku heittelee noppaa diagnoosiin kanssa. Kuitenkin haluaisin pystyä luottamaan lääkäreihin ja jos he ei tiedä, ni ottavat selvää kollegoilta, eivätkä lauo tuollaisia diagnooseja asiakkaille. Yksityisellä puolella tulee jonki verta köyhtymään lompakko, mutta mielelläni maksan tiedosta. Toki olisi julkisen puolen kokeissa tullut samat tulokset, mutta mielenkiintoista nähdä kuinka pitkälle aika siellä olisi venynyt.

Tämä aihe on jonkun verran yksityinen, mutta kun tuli luvattua tämän julkaisu mahdollisesti kohtalotovereiden tueksi. Kaikki löydökset eivät todellakaan ole syöpää ja myös ja etenkin yleislääkäreiden diagnooseihin tulee suhtautua todella suurella varauksella. Itse menin asiasta todelliseen paniikkiin. Vielä ei olla ihan kuivilla vesillä, mutta keskiviikkona päivittelen sitten toivottavasti viimeisen Aamenen asialle. Hankinko sairaus-ja tapaturmavakuutuksen, jotta voin jatkossa valita minua hoitavan tahon? Kyllä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti