Valmistuminen eläinfysioterapeutiksi ja faskiamanipulaatio

Valmistuin viikko sitten eläinfysioterapeutiksi. Suoritin myös jo lisäkurssin faskiamanipulaation AFM Stecco level 1:sen. Tänään myös lisäkoulutukseen.

NOMmit 2019

Kisasimme Pöystin kanssa IGP:n Pohjoismaiden mestaruuskisoissa ja loppusijoitus viides sekä joukkue pronssi.

Kausi päättyi IGM RMiin, josta tulos. Seitsemän koetta, joista neljä arvokisaa. Tulos rivi: HK1, HK2, IGP3 SM6, HK3 RM joukkue 1, IGP3 NOM5, IGP3 RMissä. 

IGP SM ja PK-Haku RM

IGP SMissä sijoitus SM6 ja paikka NOM-joukkueeseen.

Haku RMissä RM5, joukkue kultaa. Pöysti sai myös ensimmäisen HK3 tittelin. 3kk sisään tehtiin nyt sit HK1, HK2 ja HK3 💪🥂

Tällä viikolla sit lähetään NOMmeihin.

HK2 ja pääsylippu RMiin

Pöystin kanssa käytiin heinäkuun lopussa hakukokeessa, kun lämpöä oli vain 30-32 astetta. Pöysti toimi hienosti kaikissa osa-alueissa. Esineet nous alle minuutissa, se oli pisto ja esine ylhäällä, vaaditut kolme tuli uudessa ennätysajassa. Yksi piste meni, kun vähän törmää luovutuksissa, jota en ole kouluttanut pois ihan syystä. Maastossa hienoa työskentelyä koiralla, ohjaaja sit sääti koko rahan edestä, josta 6 pistevähennystä. Tottiksessa oltaisiin taas päästy sinne 100 pisteen tuntumaan, mutta -10 pistettä kun koira päätti eteenmenossa, ettei pysähdy ja mene maahan, joten pisteitä jäi 88. Viime kokeessa piste menetys oli hyppyesteellä -15p ja pisteitä jäi 84. Joskus ois kiva et kaikki menis nappiin ja vois päivitellä tosi korkeista tottispisteistä 😁.

Pöysti on nyt siis HK2, IGP3, FH1. Seuraavaksi IGP SMiin.

IGP3 ja pääsylippu IGP SMiin.

Pöystillä nyt lupa osallistua SMiin. Vähäinen treeni näkyi kesäkuun alun IGP-kokeessa. Lisää treeniä ja SMiin 💪

HK1 ja LTE175+++

Pöysti kävi hakukokeessa, josta HK1 ykköstuloksella. Luonnetestistä 175, laukausvarma.

Erikoisjälkikoe- FH1 Pöysti

Pöysti sai tänään nimensä eteen koulutustunnuksen FH1. Nykyään siis FH1, IP3 Pysäkin Lemminkäinen. Mukava tulostahti ollut tänävuonna 💖

IP3 Pöysti -kyläkisat

Pöysti kävi tekemässä viime viikonloppuna kyläkisoissa uudelleen IP3 tuloksen ykköstuloksella (91-89-92). Ens vuoden mahdollisesti järkättäviin SMiin siis kasassa kaksi tulosta ja keväälle riittää yksi tulos. Kaikki kokeet tehty nyt vierailla kentillä, vierailla mokeilla ja eri tuomareilla. RMiä lukuunottamatta tulokset ykköstuloksia.

IP3 Pöysti

Pöystin kanssa RMissä ja lopputuloksena sij. 14 ja koulutustunnus IP3. Harmittaa, ettei päästy näyttämään todellista tasoa A:ssa ja B:ssä pisteiden valossa. RMät oli kuitenkin hyvä kokemus nuorelle koiralle ja ei enään niin  nuorelle ohjaajalle 😄. RMät oli hyvin järjestetyt ja tunnelma oli leppoisa sekä kannustava.

 Pöystin kanssa lauantaille arpoontui tottis, jossa estenouto tuotti ohjaajan vuoksi suurimman pistemenetyksen -15 p ohjaajan nollatessa liikkeen tyhmyyttään. Paljon vielä pientä korjattavaa, mutta hienointa oli koiran loistava tunnetila koko tottiksen ajan. Sinällään en ollut asiasta huolissani, mutta koska vielä kokematon koira niin toki uusissa tilanteissa voi tulla yllätyksiä. Pöystin kanssa oli todella loistavaa tehdä tottista ❤️. Pisteitä käteen jäi 77p.

C-osassa tehtiin muuten omannäköinen suoritus, mutta piilolta hallintaan tulossa menetettiin pisteitä kun koira jäi viereen seisomaan, eikä istunut ja pitkässä liikkeessä koira sai vajaan otteen, jonka korjasi heti. Dominanssia ja joku rauhallisempi ote ylimenovaiheessa olisi saanut olla. 88p.

A-osassa täytyy myöntää, et ohjaaja oli jo luovuttanut. En keskittynyt valmisteluihin, koska tiesin et kyl se Pöysti jälen selvittää ja ajattelin ettei pisteillä ole enää väliä. Koira ajoi korkeassa vietissä. Ite jälestys pääasiassa erinomaista, mutta esineillä sit hallinta vei pisteitä. Jossain kulmassa myös pyörähti. 89p.

Ei joukkuepaikkaa, mutta onneksi meidän pururyhmään kahdelle tuli 😊👍. Reissua siis pukkaa fanijoukossa!

Seuraavaksi meillä  tähtäimessä sit SMät ja tänävuonna vielä tarkoitus käydä IPO-kokeessa vajaan parin viikon päästä. Ihan tyytyväinen olen tähän kauteen. Aavan kanssa ei päästy kokeisiin, mut Pöysti teki kohtuu lyhyessä ajassa luokat ja kaikki vieraille kentillä sekä mokeilla. Sanoisin, et ei ihan paska koira 😄❤️

Onni on myös hyvät treenikaverit, jotka tuuppaa ylä-ja alamäissä. Yksin ei tätä jaksaisi vuodesta toiseen onnistumisista epäonnistumisiin. Kiitos ystävät ❤️

Kun saadaan oma vika koepurkkiin, niin olen luvannut auttaa myös muita koekuntoon ensi kaudelle. . Ens vuoden koulutuskalenteri alkaa myös saamaan täyttöä, mukavaa että osaamiseni luotetaan 😊.

IP2 Pöysti ja eläinfysioterapeutin opinnot alkoivat

IP2 Pysäkin Lemminkäinen - Pöysti ❤️ Vieras kenttä ja vieras kilpailuavustaja. Riskillä mentiin ilman vierailutreenejä ja semihyvin pallopää selviyty: 98-89-90 💪. Isoimpina virheinä: tottiksessa hyppyesteellä karkas kapulan perään heitossa (-4-5p.). Puruissa jätti välipiilot kiertämättä -5p.). Vikalista haettu ja pääsylippu IPO RMiin saatu.

Viime viikonloppuna alkoi eläinfysioterapeutiksi erikoistuminen.

Pöysti IP1

Pöystin kanssa viikonloppuna käytiin IPO-kokeessa ekaa kertaa. Koe oli Haimoossa vieraalla kentällä/pelloilla ja maalimiehellä. Kokeesta saatiin A83 B93 C99. Jäljellä jäi eka esine -10pistettä. Pohja ja olosuhteet olivat ilmeisimmin liian haastavat koulutustasoon nähden, koska ei pystynyt tekemään normaali suoritusta. Lisää treeniä 💪. B93. Olen äärimmäisen tyytyväinen tottikseen 😍. Oli niin upeaa olla koiran kanssa tekemässä liikkeitä. Pieniä kauneusvirheitä korjaillaan seuraavaan kokeeseen. C99. Koira toimi todella loistavasti puruissa 😍.

Seuraavat kokeet sit heinäkuussa👌.

Mietteitä haun rakentamisesta

Nyt talven aikana on tullut taas vierailtua useammassa hakuryhmässä tekemässä ilmasutreenejä. Sitä usein sokeutuu  omalle ja oman ryhmän tekemiselle, mutta muiden ryhmien kanssa pääsee näkemään ne todelliset haasteet lajin harrastamisessa. Vierailen haussa tosi paljon muissa ryhmissä. Tähän suurin syy on, että haluan yleistää koiralle oman ryhmän kanssa opitut asiat kaikkia ryhmiä ja maalihenkilöitä koskeviksi sekä opettaa työskentely erilaisissa maastoissa ja erilaisilla piiloilla. Tyypillisin ongelma jonka näkee hakukoiralla on motivaation puute eli koira ei ole riittävän motivoitunut etsimään maalihenkilöä. Koira saattaa osata jo kaiken mahdollisen mm. risteilyt, tyhjät, suorat pistot, hallinnan, mutta todellinen halu löytää maalimies puuttuu. Itse kuulun niihin harrastajiin, jotka tekevät vuosia pelkkää perusharjoitusta eli aina löytö. Toinen tyypillisin ongelma on epävarmuus ja ohjaajasidonnaisuus. Itse pidän hyvin tärkeänä, et koiralle opetetaan alusta saakka itsevarma ja jopa omien päätöksien ja ratkaisujen tekeminen. Haluan, että koira näkee minut vain etsittävän alueen rajojen  näyttäjänä aluksi ja myöhemmin antamassa enemmän suuntaviivoja sen piston rajatusta alueesta. Hyvin paljon näkee sitä että koira passivoituu ja ohjaaja hätääntyy asiasta ja alkaa antamaan enemmän käskyjä tai jopa pahimmassa tapauksessa auttamaan koiraa. Loputon kierre on valmis. Kun koiralla on motivaatio kunnossa löytää maalihenkilö, niin se kyllä ettii sen maalimiehen vaikka kuusta, eikä siihen tarvita kuin yksi käsky. Aavalla on tasan kerran jäänyt kokeessa maalihenkilö. Kyseessä oli tiheä metsikkö Espoossa, jossa oli kuulemani mukaan 30-40 kiinteää umpipiiloa. Keskilinjalta näki metrin eteensä, että koiran työskentelystä metsässä ei ollut kellään havaintoa. Tosin tuostakin kolmosen kokeesta saatiin tulos. Pöystin kanssa jatketaan samoilla hyväksi havaitulla metodeilla, erolla että Pöysti on rullakoira. Kolmas tyypillinen ongelma on ilmaisuissa ja tyypillisesti molemmissa ongelma on epävarmuudessa. Koira on epävarma haukussa ja tekee aluksi jotain ihan muuta ja ilmaisussa tarkkailee ohjaajan liikkumista. Haukku saattaa katkeilla tai koira saattaa hakeutua hallintaan. Monet ovat sitä mieltä, että haukkuvalla koiralla pitää olla riittävästi pokkaa haastaa maalimiestä. Itse en näe, että sen perusteella pitäisi valita ilmaisua. Vaan enempi sitä mieltä, että sitä saat mitä vahvistat. Jos koira on hieman epävarma vieraiden ihmisten seurassa, mutta hyvä haukkuinen, niin ei sitä tarvitse opettaa ja omasta mielestäni ei pidäkään opettaa haastamaan maalimiestä. Jos itse tekisin haukkuvan niin opettaisin sen haukkumaan jalkoja oli se varma tai jotain muuta. Jos koira on niin epävarma, että ei todellakaan voi epävarmuuden vuoksi miettiä siitä haukkuvaa, niin kannattaa ehkä miettiä onko sellainen koira hakukoira. Epävarman koiran laittaminen rullakoiraksi on mielestäni virhe. Jos koiralla on yhtään taipumusta olla enempi ohjaajasidonnainen tai sen kouluttamisessa on kiirehditty, on vielä epävarma toiminnastaan ja maalimiesmotivaatio ei ole huipussaaan, niin olen aivan varma valeilmaisujen tulemisesta mukaan kuvioihin. Yhteenvetona kaikesta: kun maalimiesmotivaatio on kunnossa, kaikki muu tulee käytännössä ilmaiseksi.

Muutoksia ja hyviä treenejä

Ensi viikolla aloitan uudessa työssä, uudella paikkakunnalla. Muutamme Kotkasta Mäntsälään loppuviikosta. Fysioterapeuttina jatkan edelleen ja toivottavasti syksyllä alkaisi opiskelut siihen päätavoitteeseen eli eläinfysioterapeutiksi. Tulen myös tarjoamaan kevään/kesän mittaan koiran koulutuspalveluita pienessä mittakaavassa.

Koko talvikausi treenattu ilmasuja haussa ja tän kuun alussa Pöystin purutreenit käynnistyivät ja käyty nyt kerta viikkoon. Jos kesällä/alkusyksystä sais tehtyä 1- ja 2-luokat. Miten mukavaa olikaan palata ”omien” pariin treenaamaan puruja, jossa mua ymmärretään tai ainakaan ei otetan niin vakavasti 😄. Koulutuksista olen osallistunut tänävuonna Antti Kurjen pitämään viettitestiin ja Kuitusen & Vanhalan pitämään IPO-seminaariin.

Vuoden alusta alkoi myös yhdistystoiminta. Tiesin, että edellisten vuosien jälkeen työtä riittää ja oli valmistautunut haastavaan aloitukseen. Toivon, että viimeistään oman hallituskauden lopulla alkaisi muutosta näkymään. Itse aion keskittyä vain olennaiseen. Muuta varten aikani on liian kallista. Tulen järjestämään itse pari kolme tapahtumaa vuoteen pk-vastaavan roolissa ja toivon jäsenistön olevan myös itse aktiivisia järjestämään, jos jotain tiettyä koulutusta toivotaan. 

Lauantain hakuilut ja pohdintaa omista koirista

Pitkästä aikaa hakuilemassa Pöystin kanssa tai no ylipäätänsä treenaamassa. Käytiin vierailemassa pk-seudulla olevassa hakuryhmässä. Pöysti työskenteli hienosti ja hyvin oli muistissa kiintorulla työskentely. Pistot oli suoria ja ensimmäistä pistoa lukuunottamatta valmiita. Toisessa etukulmassa oli myös umpipiilo. Pöysti työskenteli nopeasti ja varmasti. Keskilinjalla oli normaalia enemmän porukkaa ja yhdellä pistolla ei meinannut löytää ohjaajaa. Hermohan siinä meinas pienellä malinoissilla mennä, ku ohjaaja hukassa ja kiire ois ollu takas ukon luokse 😄. Saatiin hakutuomarilta palautetta mun 10 metrin liinan käsittelystä keskilinjalla, kun osin roikku pitkin maata ja avasin vyyhdin koiran ollessa paluumatkalla. Hyviä neuvoja sain oikeasta liinan käsittelystä, jolle toistaiseksi en ole kovin suurta painoarvoa antanut. Kuhan koira toimii 😊👌, mut kaiketi se pitäs kokeeseen jossain vaiheessa...

Olen taas pohtinut. Tällä erää omia koiria. Koen että itselläni on ollut mielettömän hyvä tuuri koirien suhteen. Olen saanut todella hyvät harrastuskoirat käsiini. Siinä määrin, että nyt olen tilanteessa jossa mietin pystynkö ottamaan enää holskua tai belgiä. Olen saanut molemmista roduista timantit ja en tiedä onko mahdollista saada ”parempaa”. Aava tulee 8 vuotta ja Beije 11 vuotta. Pöysti taas 2,5 vuotta. En ole yhtään varma, että tuleeko minulle koiria ja minkä rotuisia. Hollantilainen olisi ”pankissa”, mutta toki sen voi sijoittaa. Pöysti on myös sen verran kiivas, et sen kaa ei kuka vaan koira pärjää. Haastava tilanne tulee olemaan tulevaisuudessa, kun lauma luonnollisesti pienenee.

Aavan kohdalla on suurin pelko persiissä, että koska tuosta sielunkumppanista aika jättää. Olemme niin paljon kokeneet yhdessä ja jotenkin koen sen kanssa olevan jonkun syvemmän yhteyden. Se ei ole vain koira. En tiedä miten selviän ilman Aavaa, miten lauma selviää ilman Aavaa. Onneksi sitä ei tarvitse mitä suurimmalla todennäköisyydellä miettiä vielä useisiin vuosiin. Epäilen Pöystistä tulevan yhtä rakas. Siinä on paljon sellaisia ominaisuuksia lisättynä sen oma persoona, ettei sitä vain voi olla rakastamatta.

Pöystin treenit ja uusia omia uraideoita.

Pöysti on käynyt muutaman kerran hakuilemassa, kaksissa purutreeneissä, tottiksia tehty, hyppytekniikkaa sekä C-osan tekniikkaa. Hakuilut sujuu kyllä älyttömän hyvin. Pöysti on nyt tajunnut kiinnon tuonnin ja tekee metässä sujuvasti ilmasut myös umpipiiloilta. Pöystin kanssa ei käytetä mitään apuja, kuin joskus harvoin vaihtelun tuomiseksi. Huomenna olisikin vuoden yhdeksännet purutreenit. Näillä määrillä tavoitteena luokat ja FMBBhen paikka vuodelle 2019 😅💪. Aavan kanssa tehty vähän tottiksia ja pääsi rotuuntutustujan kanssa reenailee 😊👌. Pääasiassa kuitenkin lomaillut. Agilityä ollaan mietitty talvilajiksi.

Tuun alkuvuodesta hankkimaan toiminimen ja tulen ensi vuonna aloittelamaan pienen oman yritystoiminnan 😊

Mistä huipputreeniryhmä rakentuu?

Tässä eri puolella Suomea asuneena ja usein muuttaneena olen nähnyt monenlaisia treeniryhmiä. Olen myös vieraillut hyvin useissa ryhmissä ympäri Suomen. Pääasiassa hommat ovat toimineet jokaisessa ryhmässä, mutta eroja ollut aktiivisuudessa, sitoutuneisuudessa, motivaatiossa, motivaatiossa rakentaa toisten koiria, ryhmä dynamiikassa, yhteistyössä jne jne. Olen ajanut pitkää matkaa treenien takia, vain ryhmädynamiikan ja treeni-ideologian vuoksi.

Mistä sitten omasta mielestäni huippuryhmä koostuu? Puhutaan vaikka hausta. Tällä hetkellä voin todeta saavani reenata huippuhakuryhmässä ja on siksi helppoa kertoa kokemuksesta. Huippuhakuryhmässä ihan ensimmäiseksi ihmisten kemiat kohtaavat tai ryhmä koostuu sosiaalisista ihmisistä jotka hyväksyvät toistensa erilaisuudet. Jokainen lähtökohtaisesti ajattelee toistensa parasta ja haluaa auttaa toisen koiran sen parhaimpaan suoritukseen kokeessa/tavoitteessa. Huippuryhmässä kunnioitetaan toisen suunnittelemaa treeniä koirallensa. Treenisuunnitelmista pystytään keskustelemaan ennen ja jälkeen treenien, ilman että kukaan kokee suunnitelmaa kritisoitavan. Jokainen on sitoutunut toisen koiran treenaamiseen ja on perillä missä vaiheessa muiden koirat ovat. Jokainen pystyy toimimaan toisen koiralle maalihenkilönä ja maalihenkilöihin pystyy luottamaan. Luottamuksella tarkoitan, että tiedän maalihenkilön toteuttavan suunnitelmaa, että koirani on hyvissä käsissä piilolla ja jos suunnitelmasta piilolla on pitänyt poiketa, niin luotan maalimiehen arvioon. Maalihenkilö kertoo aina mitä piilolla on tapahtunut ja uskaltaa kertoa jos on tapahtunut jotain suunnitelmasta poikkeavaa. Maalihenkilöt palkkaavat suorittavaa  koiraa aina sydämellä ja pääasiassa pyritään, ettei treenissä ole kiire. Joskus Suomen sääolot ja äkkiä tuleva pimeys tuovat tähän haastetta. Suorittaneen koiran treeneistä keskustellaan ja mietitään mikä oli hyvää ja missä olisi vielä kehitettävää. Mahdollisesti mietitään jo seuraavan kerran treenit. Ryhmässä jokainen uskaltaa tuoda havaintojansa esille treenistä ja aloittelevien harrastajien sekä kokeneempien havainnot ovat yhtä arvokkaita. Uskalletaan keskustella omista ajatuksista ja oppimisen kannalta on hedelmällistä, jos ohjaaja tai maalihenkilöt pystyvät perustelemaan näkökantansa asioihin. Treenata voi monella tavalla ja päästä samaan lopputulokseen. On kuitenkin tärkeää, että maalihenkilöt ymmärtävät treeninkulun, mitä haetaan ja pystyvät toteuttamaan treenisuunnitelmaa. Huipputreeniryhmässä treenaaminen ei ole kuitenkaan kuoleman vakavaa ja treeneissä on mukana huumoria. Aina ei kaikki voi mennä putkeen ja ollaan koirille, itsellemme ja toisille armollisia, koska kaikken tärkeintähän koko haun harrastamisessa on se, että meillä on Kivaa 😊.

Pöystin kanssa peltojälkikoulutuksessa

Pöystin kanssa käytiin toisessa peltojälkikoulutuksessa ikinä. Pöystin kanssa on kaikissa harrastamissani lajeissa ja niiden osa-alueissa ollut visio. Visio miltä haluan meidän suorituksen näyttävän. En ole halunnut sekoittaa koiraa erillaisilla treeneillä, vaan punainenlanka on ollut sama. Kuitenkin pääsimme osallistumaan yhden arvokisatasolla hyvin menestyneen ohjaajan yksityiselle "oppitunnille". Minulla oli epäilys etukäteen, että ajatuksemme eroavat jonkin verran jäljen koulutuksen osalta. Kyllähän ne osin eros, mutta sen johdosta sain taas paljon uusia ideoita ja vinkkejä työkalupakkiin 👌. Alusta ei ollut mikään helppo, vaan juuri ajettua  rehua.  Sää oli kylmä ja sateinen.

Treenejä ja hulluja ajatuksia

Aava on lähinnä lepäilly viime kuukauden, mutta säännöllisen epäsäännöllisesti tehny hakua, tottista ja jälkiä. Ajatuksena ollut vain taitojen ylläpitämien ja hauskan pitäminen yhdessä. Aavalla on todellakin hauskaa ja hieman ylimääräisiä kierroksia, kun treeni epäsäännöllistä 😅. Yhessä hakutreenissä hieman koulutettiin umppareilla, kun kokeissa tuppaa ryskäämään umppareita samalla kun haukkuu. Pidän itse tätä positiivisena ongelmana, koska sillä tosiaan on suuri halu löytää ukot. Meillä on takana 9 hakukoetta, joista tulos 8:sta. Vain yhdessä pummi, joka oli haun SMät 2016. Tottiksesta ei päästy maastoon, koska pisteitä taisi kertyä, kiitos ylivireisyyden ja monen ylimääräisen eteenmenon,  67. Pääsääntöisesti henkilöetsinnän pisteet olleet 167-169p/170p. Toivon, että osaan Pöystille rakentaa saman motivaation ja tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että ukot on paljon tärkeämpiä, kuin se ohjaaja keskilinjalla 😂👌.

Puruissa meidän luova tauko ei kauaa kestänyt Pöystin kanssa, kun palattiin jo Back in business 💪. Nyt taas uudella motivaatiolla ois tarkotus tähdätä ensi vuoden Belgien RMiin. Haussa ruotsalaisella ilmasut toimii ja mettätyöskentely on oikein hyvää. Ensi vuonna sekin sit starttaa haussa.

Aavan kanssa ollaan mietitty josko hypättäisiin kohti tuntematonta ja lähettäisiinkin kisaamaan holskujen MMiin IPORiin 😬. Olen hieman miettinyt josko järjestettäisiin tukitapahtumana koulutusta siitä mihin itse keskittynyt viime vuosina. Tällä hetkellä koulutan useampaa koirakkoa tyttiksen, tottiksen ja jälestyksen osalta sekä yhtä koirakkoa autan korjaamaan rullailmaisun ketjua. Olen aika paha hifistelemään, joka on myös osaltaan auttanut siihen, että olen asioista ottanut selvää eri kanteilta ja valinnut meille ne sopivimmat. Rakennan koiriani jäljellä jäljen sunnittelu keskeisesti, tyttiksessä rakennan asioita pikku pennusta hyvin järjestelmällisesti ja oman ihanteeni mukaan, tottiksessa keskittynyt tunnetilaan alusta saakka ja liikkeiden nopeaan suoritukseen, rullailmaisu on takaperin ketjutettu hyvin tarkasti ja mutkia oikomatta.

Olen nyt koetestannut koulutusta jossa käydään koesuoritus videolla läpi. Koesuoritus palastellaan osasuoritukseen ja siitä erillisiin liikkeisiin, joita voi hyvin treeniä itsenäisesti tai apparin kanssa. Jos kysyntää on, niin koulutus tullaan järjestämään Kotkassa valaistulla ulkokentällä ja jossa lämmitetty koppi/tila videon katsomiselle/tauoille/ruokailulle.

Liian hyvää ollakseen totta -treenipäivitystä

Muutamat hakutreenit kerkesin jo tuskailemaan, et miten ihmeessä saan Pöystin toimimaan hakutreeneissä. Ongelmana oli hyvin korkea viretila, joka vaikeutti uuden oppimista. Pöystillä myös todella suuri motivaatio maalihenkilöä kohtaan ja maalihenkilön jättäminen ilmaisun ajaksi oli koiralle todella haastavaa. Sain paljon korjausehdotuksia ystäviltä ja vierailin Porvoon lauantaina treeneissä. Lauantain treeneissä muutettiin vielä näytöllä koiran olemista ja maalimies vaatii koiran pysymään maassa, kunnes pääsee siirtymään piilosta pois ja vapauttaa palkalle. Pöysti oli palautettu muutaman treenin ajaksi takaisin irtorullille. Ekalla ja vikalla pistolla Pöytin oli pakko heittää "voltti" ennen rullantuontia, mutta muuten nappasi vain rullan ja toi mulle vauhdilla. Oli myös ihan loistavaa ja motivoivaa kuulla jonkun muun uskovan, et hyvä siitä tulee 😊. Sunnuntaina otin sit svedun käyttöön. Pöysti ei ole ikinä tehny svedulla ilmasuja. Nyt se kuitenkin ymmärsi heti löydön tehdessään ottaa itsenäisesti rullan suuhun ja palauttaa se nopeasti minulle. Olin äärimmäisen onnellinen treeneistä, kun ajattelin jo hyvin pitkälle tässä olevan tekemätön paikka. Pöysti oli ihan huippu ❤ ja niin oli toki meidän maalihenkilötkin - aina valmiina laittamaan itsensä likoon❤. Aavalle otettiin myös sunnuntaina kolme pistoa -umppari-tyhjä-umppari. Umppari ilmasut oli todella hyvät, samoin tyhjä pisto oli hieno laatikko ❤.

Pöystin kanssa lopetettiin ajanpuutteen vuoksi purut. Olemme kuitenkin pitäneet ja tulemme pitämään taitoja yllä jos ensi vuonna olisi taas aikaa jatkaa. Jäljellä olen alkanut ottamaan vauhtia vielä entisestään pois ja pari viime jälkeä alkaneet näyttämään liki siltä miltä pitäisi 👌. Tottiksessa olen keskittynyt niihin inhokki osa-alueisiin -lähinnä noutoihin. Tällä hetkellä nouto on lähes kunnossa. Heittovaiheessa Pöysti vielä välillä katkaisee kontaktin minuun, mut muuten noudot on nopeita ja ote kapulasta tiukka ja rauhallinen. Esteiden ylityksen on ilmavia ja varmoja myös kapulan kanssa. Eniten olen treeneissä pyrkinyt katkaisemaan saalista. Pöystillä on todella paljon saalisviettiä ja se täytyy ottaa huomioon kaikessa treenaamisessa. Vissiin harjoittelu kannattaa noudoissaki 😄. Eteenmenon maahanmeno ja paikkamakuu pitäs viel treenata.

Tulevana viikonloppuna meille tarjoutui päästä huippuoppiin jälkeä treenaamaan. Meinasin et mennään Pöystin kanssa. Pöystin kanssa pitänyt vieras koulutukset minimissä, mutta pohja alkaa olemaan sillein kunnossa, et kestää varmasti vähän erilaistakin koulutusta.

Aava pk-jäljellä JK2 288p. RM2

Viikko takaperin alettiin Aavaa treenaamaan pk-jäljen rotumestaruuksiin. Ajatus lähti siitä, kun kuitenkin olin menossa IPO-rotumestaruuksia kattomaan, Sastamalasta enää ollu "pitkä matka" Kauhajoelle. Mökin varasin edellisenä päivänä isojoelta. IPO -rotumestaruuksista sen verran, että Aavan lapsi oli RM2, IP3 tuloksella ja kovasti tykkään tuosta uroksesta😍. Siinä on sitä samaa "ravistettava ennen käyttöä" kuin äidissään. Ystävät sai myös RM1 ja RM3 tittelit 😍🤗.

Sitten jälkikokeeseen. Suurin syy miksi en ole mettäjälkikokeeseen kovasti pyrkinyt on, et mä vihaan suunnistusta 😅. Koe päivään herättiin Isojoella. Edellisenä päivänä oli ollut tarkotus tehä joku janatreeni Pohjanmaalla, mut en sit jaksanutkaan ja lauantai oli koirille täysin vapaa. Lähettiin 7.30 ajaa koepaikalle ja matkalla tein yhden pikapika janatreenin, kun tapani mukaan en hirveästi jätä aikataulussa pelivaraa. Koepaikalla oltiin 8.20 ja koe alkoi 8.30. Kokeeseen oli ilmoittautunut 5 holskua, mutta kaksi perunut viime hetkillä. Nyt joka luokassa oli yksi holsku. Osallistuvia koiria yhteensä seitsemän. Ensimmäisenä meidät siirrätetiin janojen lähistöön, jossa olimme hyvissä ajoin. Tuntia myöhemmin avo-koirat, joita oli neljä, siirrätettiin janoille. Meillä oli kolmas jälki. 

Lähetin koiran vinoon janalla ja se otti jälen metrin janan sivusta ja lähti sitä ajamaan heti varmasti oikeaan suuntaan. Janalta lähti vinosta lähetyksestä -2p. Aava jälesti jälkeä varmasti askelaskeleelta rauhallisesti. Maasto oli aluksi tyypillistä Pohjanmaan aakeeta laakeeta sammalmaastoa. Ensimmäinen keppi oli ekalla suoralla, mutta tarpeeksi pitkällä jotta koira oli päässyt jälkeen kiinni ( ehkä 100 metrissä). Jälki ohitteli muutamia syvempiä monttuja kiertäen ja tuli muutamia polkujen ylityksiä , jonka jälkeen kulma. Tokalta suoralta keppi, jonka jälkeen maasto vaihtui soramontuiksi. Aava vaan puksutti menemään. Soramontrujen jälkeen maasto vaihtui suoksi ja suolla oli kulma. Keppi löytyi suon loppupäästä. Maasto vaihtui taas sammaleeksi ja tuli kulma. Kepit neljä ja viis löytyivät seuraavalta pätkältä joka ilmeisesti oli kaareva suora. Tuli viistosti metsätien ylitys ja metsätien viertä kulki viimeinen suora. Viimeisellä suoralla Aava oli selkeesti jo väsynyt urakasta ja vikaan suoraan jaksoi jälestää askelaskeleelta. Viimeisellä suoralla nokka hieman nousi ja mietin jo et  meneekö se vaan jälentekijän poistumisjälkeä pois vai onko homma sille vaan niin helppoa et vähän lepuutti nokkaansa. En tiedä, mutta vikan kepin nosti ehkä liinanmitan päässä tiestä. Aikaa jäljen ajamiseen meni n. 25 min. Muutaman kerran mietin, et riittäköhän meidän aika, ku Aava puksutti niin rauhallisesti, varmasti askelaskeleelta jälkeä. Missään vaiheessa se ei joutunut hakemaan jälkeä koko kilsan aikana ❤. 

Esineruutuun ajettiin seuraavaksi. Esineruutu alkoi tyypillisesti. Aava juos kierrokset alemmas ekan minuutin, jonka jälkeen alkoi nostelee mulle esineitä 😄. Esineet nous nopeasti ja varmasti. Eka esine keskeltä takaa ja toka oikeasta laidasta keskeltä. Esineruutu 29p. -1p. alun juoksentelusta. Tottis olikin sit jännä. Oltiin vika pari ja päästiin kerranki tekee liikkeet eka. Ennen tottista syöttelin Aavalle  ruokaa, jotta se olisi matalammassa tilassa. Ei taaskaan auttanut, mut hieman tasaisempi tunnetila kuitenkin kuin viime kokeessa. Pystyi sentään istumaan kohtalaisen hiljaa valmistelevissa ja mun ei tarvinnu olla niin "kiree"😅. Eteenmenossa tarvittiin kaksi käskyä maahanmenoon, tasamaannoudossa luovutti kapulan seisten ja liikkeestä seisomisesta kääntyi kohti kun palasin viereen (en mä ollu tätä muistanu harjoitella 🙈). Muita suuria liikevirheitä ei tullut, paitsi paikkamakuussa ohjaaja käveli piilon, mutta huomasi itse ja otti askeleen ulos piilosta 😄. Tottiksesta 91 pistettä. Tuomarin sanoin koira tekee iloisesti ja halukkaasti hommia. Yhteensä 288 pistettä (168-29-91), JK2, RM2, luokkavoitto. Aava teki kokeen parhaimman tuloksen ja parhaimmat tottispisteet.

Koe oli todella hyvä henkinen. Järjestäjille isot pointsit 👍. Sai myös tutustua uusiin mukaviin tyyppeiiin 😊. Aavan pentu Dia oli kolmosluokassa tehden upean ykköstuloksen 286p. (167-30-89), JK3, RM1. Dia nyt ykköstulosta vaille käyttövalio 😍. Et tuli vähän niinkuin tuplavoitto kotiin ❤. Aavan pentue on ollut kyllä hieno ja monipuolinen. Paljon tekee, että koirat päässeet loistaville ohjaajille, mutta kyllä niissä koirissakin on sitä jotain, kun lajista kuin lajista tuloksia vain napsahtelee. Jatkakaa samaan malliin 👌❤ -me ollaan niin teistä ylpeitä Aavan kanssa.