Niinkuin moni tietää, niin tää vuosi on ollut kivinen. Koiralle sattunut tapaturmia ennen kauden pääskapoja. Väliin jääny haku-, mettäjälki- ja erikoisjälkikokeita sekä SMät ja RMät. Sinällään meillä on useinkin huonoa tuuria ja tapaturmia sattunut joka vuosi ja toipumista ollu kuukaudesta puoleen vuoteen. Ollaan luovuttu Ipoiluista, koska hampaiden kunto ei siihen olisi alunperinkään ollut suotuisa. Hampaat menneet edellisessä kodissa. Nyt kuitenkin kun Aavalla alkaa olee ikää, toivoisi ettei sitä joutuisi "turhaan" nukuttelemaan" lääkärissä. Takapakit alkoivat todella viime viikolla ottaa päähän. Tapahtui taas tapaturma juuri ennen koetta. Tapaturma ei kuitenkaan estänyt osallistumasta kokeeseen. Tänä vuonna olemme päässeet yhteen hakukokeeseen vain osallistumaan.
Lauantaina lähdimme ajamaan Imatralle kaupunkiotteluun, jossa Aava kisasi KPHn joukkueessa Hakukokeessa. Meillä suurin tavoite oli saada hyvä fiilis tottikseen, mutta toki mielessä oli se viimeinen ykkönen käyttövalioksi. Vettä satoi ja taivas oli harmaa. PAHA3 luokassa oli neljä koirakkoa. Toivoin, että pääsisimme ekana tekemään mettäsuorituksen, mutta neljäs suorituspaikka lankes meille. Ensimmäinen suorituspaikka on meille paras, sillä Aava on hyvin itsenäinen metsässä ja jos metsässä on vahvoja hajuja, niin ohjattavuus on huonompi. Aava kuitenkin yllätti ja teki tosi hienoa risteilytyöskentelyä ja ohjattavuus oli todella hyvä. Aava teki tosi hyviä laatikoita ja vain tyhjässä alussa jouduin korjaamaan syvemmiksi kaksi pistoa. Muuten vaan kävelin keskilinjaa ja heittelin koiraa vain puolelta toiselle❤. Eka avo maalihenkilö oli jossain 150 metrissä vasemmalla , toinen 200 metrissä umpipiilossa oikealla ja viimeinen 300 metrissä umpipiilossa vasemmalla. Meidän heikkous oli umpipiilo ilmasut. Aava yritti kaivautua umpipiiloihin, kun lähestyin. Pisteitä mettästä 160.
Seuraavaksi oli vuorossa esineruutu. Aavan koulutuksessa on käynyt iso kämmi esineruudun opetusvaiheessa ja ne muutamat esinetreenit joita tehty, ni ongelmaa korjailtu.. Toiseksi viimeset esinetreenit olikin grandefiasko. Aavalla hajos juurihoidettuhammas ja esineruudussa se työskenteli vauhdikkaasti, mutta esineiden kanssa tapahtui omituisuuksia. No kokeessa mentiin ruutuun tiedostaen et jos halajataan ykköstulosta, ni kaikki pitää nousta. Esineruutu oli tottiskentän vieressä ylämäessä ja tottiskentän tapahtumat kuului esineruutun todella hyvin :käskyt (eteenmenon maahan ja laukaukset). Lähetin Aavan vasemmasta etukulmasta ruutuun ja se nosti ekan lähiesineen (lyhyt kiepeillä oleva nahkahihna metallilukolla) oikeasta etukulmasta. Siirryin keskemmäs ruutua ja keskeltä hieman oikealta löyty toinen esine (hiusharja). Siirryin takasin vasempaan etukulmaan ja suhteellisen takaa löyty kolmas esine (joku narulelu). Ruutu 29 pistettä. Yksi piste lähti, kun tuodessa oli ottanut hiusharjasta huonon otteen ja tiputti sen kerran. Olin oikein tyytyväinen esineruutuun.❤️
Tämän jälkeen tehtiin pikalasku ja tottiksessa piti saada 81 pistettä. Periaatteessa se piti olla ihan mahdollista, vaikka tottiksen kanssa ollaan viime aikana kovasti painittu. Yritin laskea Aavan tunnetilaa ruokkimalla sitä vaan ennen omaa suoritusta. Ei auttanut. Koira oli korkeassa tunnetilassa ja oli täysi työ pitää homma kasassa. Etukäteen mietin et pidetään vaan hauskaa, mutta menihän se vähän niin et Aava piti hauskaa ja mä yritin vähän rajoittaa. Toisaalta vaikka piste vähennyksiä tuli paljon iloisuudesta ja sen myötä liikevirheistä, niin oli aivan ihanaa kun Aava taas pursui intoa ja iloa tottiksessa❤️. Yritti se myös tehä perus Aavana ylimääräsiä eteenmenoja 😄. Pisteitä 84. Yhteensä 273 eli ykköstulos, luokkavoitto ja KVA. Samalla meidän joukkue voitti kaupunkiottelun.
KVA hausta oli meidän päätavoite ja ensimmäiset vuodet kisattiin vain rotumestiksissä. Kiirettä ei siis ole pidetty. Nyt kuitenkin ikää alkaa Aavalla olemaan ja olisi kiva vielä keritä harrastelemaan enemmän mettäjälkeä ja ehkä EKtakin, mutta ilman mitään tulospaineita! Matka käyttövalioksi on tapaturmista huolimatta ollut hieno ja vaiherikas. Ollaan tutustuttu ja päästy reenaamaan huipputyyppien kanssa ❤️. Ei se määränpää, vaan matka sinne ❤. Hienoa päättää ura kokeeseen, jossa oli taas yhdessä tekemisen iloa ja nautittiin siitä, että päästiin osallistumaan.
Aava on ensimmäinen koira, jonka kanssa alettu pk-lajeja harrastamaan. Paljon on tullut opittua eri lajeista ja paljon päästy kokemaan. Paljon tekisin erilailla nyt, mutta ilman virheitä ja niiden tiedostamista ei olisi tapahtunut oppimista. Aavalla on ollut aina hyvin korkea motivaatio tehdä töitä ja se on kestänyt epäreiluakin koulutusta mielettömän hyvin. Aava on koirana itsenäinen, mutta kuitenkin riittävän aktiivinen ohjaajan suuntaan. En olisi voinut saada parempaa ja itselleni sopivampaa koiraa ❤. Nyt nautitaan Aavan kanssa tulevat vuodet yhdessä tekemisestä ja siitä, että saamme harrastaa hienoja lajeja loistavissa porukoissa ❤.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti