lauantai 8. heinäkuuta 2017

Mahdollisuuksia ja hulluja harrastajia

Ilmoitin Aavan  hetken mielijohteesta kuitenkin kisaamaan PK-SMiin haussa. Viimevuonna meillä olisi ollut periaatteessa  kaikki mahdollisuudet menestyä jopa aina palkinnoille saakka, jos olisimme tehneet  oman tasoisemme suorituksen. No hommahan silloin kaatui tottikseen, kun Aava karkas liki kaikissa liikkeissä tekemään eteenmenoa. Kapulan heitoissa oli pahin, juos kolme kertaa kapulan yli.. Tänävuonna on liki sula mahdottomuus saada osa-alueita toimimaan. Miksi sitten osallistumme? Lähinnä siksi, että me voidaan 😄. Hyvin todennäköisesti hyvin pitkään aikaa mulla ei ole mahdollisuutta osallistua haussa PK-SMiin. Aavan kanssa voi olla, ettei me enää ensi vuonna jakseta tai pystytä osallistua. Aava täytti eilen 7 vuotta 😱. Aava ikääntyminen on ihan kauheaa, kun haluaisin sen pitää lopun ikääni ❤. Aava pitäisi myös holskujen FH-mestiksiin ilmota, mutta se ei todellakaan ole valmis pitkän tauon jälkeen.

Pöystin kanssa viime kuussa tehtiin vain parit hallintatreenit puruissa. Ne ei menny niin hyvin kuin mitä olisin halunnut. Motivaatio tippui nollaan. Tähän kun lisätään muutto, uusi työ ja kaikki se stressi, niin oli syytä siirtyä tauolle. Olemme olleet sen kanssa nyt tauolla n. 1,5 kk ja nyt hiljan tuntua, että voisi harkita treeneihin menoa. Marraskuussa voisi olla realistista osallistua IPO 1:seen, jos C-osassa ei tapahdu yllätyksiä.

En muista laitoinko jo, että päästiin oikein loistavaan ja tavoitteelliseen  hakuryhmään, jossa paneudutaan koiriin ja kaikille koirille pyritään saamaan parhaat mahdolliset treenit. Treeneissä keretty nyt käymään 2 kertaa. Olen myös saanut hakuporukan sisällä valtavasti apua jälkiharrastuksen jatkamiseksi paikkakunnalla. Paikkakunta kun on sen verran suuri ja minulle tuntematon, niin mm. jälkipeltojen ja kaverien saaminen on alkuunsa haastavaa. Nyt kun vähän jo tullut kierreltyä ympäristöä etenkin koiraharrastusten vuoksi, niin alkaa hahmottumaan mistä alkaisi ja parille yhteiskäytössä olevalle pellolle saatiin myös luvat.

Sitten siihen viikon "kohokohta" tapahtumaan. Pääsimme suureksi onneksi kokeilemaan Aavan piilopaikan korjausta Kouvolaan hakutreeneihin. Aavan treenit menikin huipusti. Piilolla sille sanottiin ennakoivasti peruuta ja se jäi haukkumaan sopivan matkan päähän. Tyhjä-valmis-valmis-peräänjuoksu- valmis. Ei ollut mitään ongelmaan millään piilolla, edes sillä ensimmäisellä, joka sille vaikein kiehumisen takia  ja jossa oli myöhemmin hakutreenien edetessä omasta mielestäni hulluksi tai vaihtoehtoisesti sairaaksi osoittautunut maalihenkilö. Luojan kiitos ennnen SMiä ei tapahtunut mitään ikävää, vaikkakin Aava ois ollut "parempi" vaihtoehto kuin Pöysti. Pöystin rullaharjoitukset tuli sitten lopulta. Mietin paljon, että otanko sitä kun ollut paljon taukoa ja kun se nostaa hurjasti kierroksia. Mutta ajattelin kuitenkin, et hyvähän se on kun pääsee vieraille ja kun kukaan maalihenkilöistä ei vaikuttanut säikyltä, vaan todella järkeviltä ja asiansa osaavilta. Tämän yhden henkilön tosin jo piti aluksi kysellä, et enkö mä todella häntä tunne, kun tuomari, pitkänlinjan harrastaja, musketeer's sakemannin omistaja (älkää lukeko väärin- ei ole kasvattaja! Pelkkä kennelin koiran omistaja ja täytyy kyllä sanoa, että hyvä kasvatti kyllä, kun sekoamatta pystynyt tuollaisen ohjaajan kanssa työskentelemään!). Ystävällisesti hoidin asian ja totesin, et mulla ei tosiaan ole paras muisti jne jne...Itse treenit oli Pöystin osalta yhtä säätöä, oli ihan kuutamolla, vaikka hommaa on ketjutettu kohta vuosi palapalalta. Neljä kertaa otettiin ja ehkä hitusen parani loppua kohti, mutta tarvii sille nyt vaan edelleen ottaa paljon ketjutusta. Se, että treeni oli koiran kohdalla säätöä, ei ollut mitenkään maalimiesten syytä. Koira ei vaan vielä osaa. Kerran sitä komensin reippaasti kuseskelusta. Treenin kohokohta tapahtuikin keskilinjalla, kun tullaan metsästä yleensä koira vapaana ja maalihenkilöt kehuu koiraa. Tähän asti mun 7 vuoden harrastus uralla näin ollut. Toiset kehunu vähemmän ja toiset enemmän. Näin tapahtui myös Aavan treeneissä. No Pöysti tuli siihen ryhmään ja iloisesti treenin jälkeen hyppäs tervehtimään myös tätä miestä, joka ei ollut Pöystillä maalihenkilönä treenissä. Mies ottikin ja latas häntä vasten olevaa koiraa voimiensa takaa polvella vatsaan, niin että koira ulahti kivusta. Pöysti pyörähti ympäri ja katsoi minua, mutta tuntui luottavaisin mielin ajattelevan,, että ei toi voi olla noin paha tyyppi ja meni uudestaan ystävällisesti ja häntä heiluen korvat ilosta lintassa tervehtimään ja tää ukko vetäs sitä uudelleen voimiensa takaa vatsaan polvella ja tästä Pöysti jo pyörähti rähähtämään vihaisesti. Pöysti nosti kierrokset ylös ja tuli mun viereen pomppimaan ja mietin et lataseekohan muhun kiinni, kun toimi niin järkevästi, ettei latassu siihen ukkoon kiinni, mikä olisi ollut täysin oikeutettua. Pöysti otti hihnan suuhun ja alko siihen purkamaan kivun tuottamaan aggressiota. Luultavasti jos tää olisi käynyt kolmannen kerran, ni siinä ois ukko saanu mitä ois tilannu, mut onneksi Pöysti tuntui tajuavan, et hullu ukko, mitä turhaan.


Mä järkytyin tilanteesta todella pahasti ja en aluksi tajunnut, et ihan oikeesti tää tuomarishenkilöksi itseään tituleerannut Kymeläinen haku-ja jälkituomari PAHOINPITELI mun nuorta ja haku-uransa alussa olevaa koiraa hakumettässä. Syy oli se, että häntä vasten koirat ei hypi -oisko sen voinut sanoa, treenin aluksi ja häipyä hevonveehen treenin ajaksi? Hänen oman koiransa kohtelu jääkööt mainitsematta. Tää jätekasa ei edes tajunnut lähteä helvettiin vaan jäi reeneihin. Treenien lopuksi kyseli jotain SMiin liittyen ja tein hyvin selväksi, että en halua hänen kanssa kommunikoida tai olla millään tavall
a tekemisissä  nyt tai tulevaisuudessa enää
koskaan. Treeneissä oleva toinen henkilö oli myös kertonut vahvan mielipiteensä tapahtuneesta tälle pahoinpitelijälle ja jos tapahtuma olisi käynyt hänen koiran kohdallaan. Tämä tyyppi ottikin sitten sanomisistani herneet nenään, iski ovet autosta kiinni ja kaasutteli pois. Täytyy sanoa, että tulen toivomaan kyseiselle henkilölle pelkkää pahaa tässä elämässä. Oikeasti sairas tai ei, mikään ei oikeuta potkimaan mun koiria. Tai oli syy pelko mun koiraa kohtaan tai ei. Olisi tosiaan voinut poistua paikalta jo hyvin paljon aiemmin..

Liian paljon alkanut tulemaan vastaan näitä saatanan pitkänlinjan sakemanniharrastajia, jotka kuvittelevat olevansa jotain jumalia ja saavansa käyttäytyä ihan miten lystää. Mä olen todella huolettomasti vieraillut todella paljon ihan umpituntemattomissakin hakuryhmissä ilman mitään ongelmia. Ryhmissä on eroja, mutta ikinä ei ole tullut tunne, että en porukkaan luottaisi. Mutta ihmismieli on jännä, nyt kun on tapahtunut yksi todella ikävä sattumus 1/100 vierailusta, niin luotto meni kuitenkin. Mäkin olen niin sinisilmäinen, että haluisin uskoa ihmisen hyvyyteen, vaikka tiedän jo työnkin puolesta, että jo pelkkä sairaus, henkinen tai fyysinen voi muuttaa ihmisen täysin. Aion olla entistä tarkempi kuka on mun koiralle maalimies ja keneen
tulen luottamaan niin paljon, että annan piilolla sitä kouluttaa tai niinkuin tässä tapauksessa, keskilinjalla.

Meillä on Pöystin kanssa oma historia takana ja odotan nyt jännityksellä mihin suuntaan meidän suhde  tästä kehittyy. Tää tapahtuma oli suorastaan myrkkyä meille. Toivon kuitenkin, että Pöysti on tässäkin asiassa sen verran luupää, että ei tule ikinä näkymään missään. Toivon, ettei sille ikinä tule hakumettässä sellaisia kipukokemuksia, jotka se vois alkaa yhdistelmään maalihenkilöihin. Se ei kuitenkaan ole koira, joka tulisi hyväksymään turpaan ottamista rajaansa enempää. Ja hyvä niin!

Tulen tekemään liittoon ilmoituksen ja ystävä ehdotti, että toisi asian myös esille liitonkokouksessa. Tilanne ollut treeneissä, joten itse olen hyvin skeptinen tuleeko asia mitenkään etenemään. Tuomareiden keskuudessa tieto on jo levinnyt eteenpäin ja toivottavasti leviää lisää. Samoin toivon, että harrastajat osaavat varoa tyyppiä. Tiedossani on nyt myös, että henkilö ei ole pidetty maalihenkilö ja kohdellut myös aiemmin muidenkin koiria epäreilusti ja väkivaltaisesti. Kaikki arvostus ja valta tällaisilta ihmisiltä pois.

Hakutreenien jälkeen kävimme vielä tottistelemassa ja ajelin illaksi vielä jälkiä treenaamaan Nastolaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti