keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Tottista ja mökkikylää

Eilen treenailtiin taas neljään pekkaan ystävän omalla reenikentällä. Oma mielentila ei ollut paras, mutta päätin ottaa Aavan kanssa tottikset pitkästä aikaa. Aava jäi metsäjälkikokeesta suoraan tauolle. Tiesin, että se tulisi painamaan, poikittamaan ja ääntelemään. Saatiin se kuitenkin kohtalaisen hyvään pakettiin. Jatkossa sille pitää tehä vain koemaisia aloituksia, niissä meillä tämän vuoden haaste. Saada tunnetila vakioksi, eikä hyppäämään ääripäästä toiseen. Sitä tosin saa mitä on tilannut ja onneksi Pöystin kohdalla osannut tunnetilan rakentaa järkevämmin👍. Pöysti teki jääviä ja etenkin pompun kautta seisomista. Sokeana en osannut ottaa seuraavaa järkevää siirtymää, mutta onneksi kolme silmäparia osasivat 😊👌. Oon myös opettanut seisomiseen pompun kautta tökkäisyn mua käsivarteen 🙄. Noo sinällään tuolla ei ole väliä, kun tekee sen vain paikalla seistessä. Jäävissä pitää edelleen vahvistaa nopeutta suorituksissa. Loppu-ilta sit saunottiin ja käytiin reenejä ja muita tärkeitä  asioita läpi 😄

Tänään oli mökkikylätteeniä. Pöysti oli ekaksi omista ja löysi 19 umpipiilon joukosta salaman nopeasti ukot. Puolet piiloista oli toisella puolen kenttää ja toiset toisella. Aavalle haettiin ekalla kiekalla haastetta. Ekalla pistolla räjäytti ensimmäinen eteensä sattuneen umpipiilon, jossa luulin maalihenkilön olevan. Oli hämärää ja yritin räjähdyksen jälkeen kattoa, että kuoliko maalihenkilö😱.  Onneksi olivat vaihtaneet ukon toiseen piiloon 😅 ja Aava sitä melkein heti alkoi ilmaisemaan, kun huomasin ettei jyränny ketään liiskaksi. Toinen maalihenkilö oli umpparirykelmästä sivummalla ja pöydän päällä. Tämä piilo oli haastava, mutta löytyi lopulta. Uusinta kierroksella laitettiin ukko piilorykelmään ja tämä oli taas helppoa. Paljon yritän keksiä Aavalle uusia haasteita, mutta yrittää muistaa tehä sille välillä myös helppoja treenejä. Seuraavat treenit onkin sit viikonloppuna, tottista ja hakua 😊

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti