Venyneen harjoittelupäivän päälle ajelin vielä koirien kanssa treeneihin. Lähinnä mietin väsyneenä, että palautan hyvältä ystävältäni kokeiluun lainaamani laserin ja vaihdan vain kuulumiset. Pöystin kanssa otettiin kuiteskin pari treeniä idealla vähemmän on enemmän. Ekalla kierroksella seuraamista henkilöryhmässä, pientä paikkamakuuta ja kerran jäävät. Toisella kierroksella hallintaneliötä, selkäkuljetusta ja irrotuskäskyjen erittelyä. Kaikki tuntui sujuvan kuin vettä vaan 😱. Irrotuskäskyjen erittelyä oon ottanu tosi kauan aikaa sitten, mutta ilmeisesti pallopään päähän on hyvin juurtunut jo pennusta asti opetetut asiat 😍. Tykkään hirveästi kuinka aktiivinen Pöysti oli tämän päivän treeneissä, vaikkakin ei ole kovin montaa treeniä, jossa olisin ollut epätyytyväinen sen aktiivisuuden tasoon. Aktiivisuutta on osannut vaalia pennusta asti. Selkäkuljetus on hyvällä mallilla ja tänään teimme ensimmäistä kertaa kulman askelrytmityksen keskelle.
Vielä ei tarvitse alkaa miettimään kompromisseja, vaan 100-100-100 pistettä on meille auki teoriassa 😍❤️
torstai 15. joulukuuta 2016
keskiviikko 7. joulukuuta 2016
2016 saavutetut tavoitteet ja vuoden 2017 tavoitteet
Aavan kanssa tälle vuoden oli tavoitteiksi asetettu hollanninpaimenkoirien IPO MM:ät, Haussa tarvittavat tulokset SM:iin ja Haun PK SM:ät, sekä FH2. Plussana mahdolliset startit PK-jäljellä ja EK:ssa.
Saavutimme hollanninpaimenkoirien IPO MMissä koulutustunnuksen IP3, sijalla 10 ja joukkue hopeaa, 3 x HK3 koulutustunnuksen (2x ykköstulos), sekä kilpailuoikeus Haun PK SMiin vuosina 2016 & 2017, Haun rotumestaruuksissa Aava uusi rotumestaruutensa ykköstuloksella, erikoisjäljeltä ensimmäisenä hollanninpaimenkoirakkona FH2 (Aava oli myös ensimmäinen FH1 tehnyt hollanninpaimenkoira), sekä teimme JK1 koulutustunnuksen todella mukavalla pistesaaliilla :).
Ensi vuoden päätavoitteena on Käyttövalionarvo Hausta (kauden vaihtuessa päästään vikaa ykköstulosta metsästämään), JK2, JK3, Haun PK-SM:ät. Jos meillä on mahdollisuus päästä FH tai IPO-FH kokeisiin ensi vuonna, niin jatketaan niiden parissa. Plussana jos keritään EK:seen treenaamaan.
Tänä vuonna loppui Aavan ipoilut ja jos Aava saavuttaa käyttövalion arvon hausta, niin epäilen senkin lajin jäävän ja keskitymme muihin tavoitteisiin. En myöskään ole tehnyt päätöstä olenko lähdössä Hollanninpaimenkoirien MMiin ensi vuonna ja mihin lajiin. Suurin kysymys tulee olemaan taloudelliset resurssit ja kun ensi vuonna valmistun ammattiin, niin voi elämän muut kuviot tuoda haasteita osallistumiselle.
Ensi syksylle harkitsen myös vahvasti teenkö Aavalla vielä pentueen. Tuossa koirassa kun on paljon kaikinpuolin sellaisia ominaisuuksia, joita toivoisin omalta seuraavalta holskultani. Pentueen haluaisin tehdä kuitenkin ns. omaan tarpeeseen eli ottaa siitä oman pennun ja en tiedä onko se vielä järkevää. Neljäs koira kuulostaa jo sulalta hulluudelta. Toinen vahva muuttuja kuvioissa on valmistuminen fysioterapeutiksi ja sen mukanaan tuomat mahdolliset työ-ja asumiskuviot. Toisinsanoen ensi vuosi on yksi suuri kysymysmerkki.
Pöystin kanssa edetään hyvin hitaasti ja BH:ta olen suunnitellut vasta ensi syksylle, kun se on 2,5 v. Muuttuja saattaa olla, jos tuttu porukka järkkää oman keväälle, ni mielelläni osallistun BH:seen, jossa tunnen koirakot. Ei tule kokeessa mitään ikäviä yllätyksiä koirien käyttäytymisestä tottelevaisuuskaavioissa. IPO1 starttaa joko syksyllä tai luultavimmin vasta vuonna 2018. Pöysti on treenannut myös hakua ja siinäkin kokeeseen mennään luultavasti vasta vuonna 2018.
Ensivuoden varsinainen tavoite on siis BH :) .
Kuva-arvoitus: Mistä tiedän yksinkin treenatessa, että minimalini seuraa oikealla paikalla :D ?
Lopuksi tästä vuodesta täytyy kiittää kaikkia niitä kenen kanssa ollaan saatu viettää huippuhetkiä lajien parissa <3. Pipoilussa on ollut ihan huippuporukka ja meidän maalimies on tehnyt ihan huippuduunia meidän kanssa. Ilman häntä ei meillä olisi mitään IPO-tuloksia. Haussa olemme saaneet huippuporukan kasaan ja päässeet kunnolla treenaamaan. Lisäksi haussa olemme saaneet vierailla paljon muissakin huippuhakuporukoissa <3. Jäljillä mulla on ollut muutamia rakkaita luottoystäviä, joiden kanssa saatiin koira koekuntoon FHssa ja Mettäjälellä. Kiitos teille kaikille! Toivottavasti minusta on myös ollut teille apua ja odotan innolla ensivuoden treenejä, leirejä ja illanistujaisia ;) ! Muutama huippukoulutus onkin jo kalenteriin laitettu ystävien kanssa.
Talvitaukoilua ja lyhyitä reenejä
Aava on siirtynyt kokonaan talvitauolle, mutta Pöystin kanssa toisinaan tehdään jotain pientä. Eilen ja tänään treenasimme noutoa muutama toisto. Eipä homma vois olla helpompaa 😄👌. Ajatuksena sen kanssa on tehä mahdollisimman vähän ja kerralla oikein. Noudoissa olen opettanut sille liikeketjun matalien esteiden yli, mutta täyskorkeaa estettä ei tule tekemään ennen kahden vuoden ikää. Purujen osalta haluaisin sille vielä muutaman toiston maalimiehen kanssa tälle vuoden hallinnan treenaamisessa. Puruissa sen treeni tahti on myös ollut hyvin verkkainen. Hallintaa olemme ottaneet kerran maalimiehen kanssa ja tälle vuoden ois kiva saada se jo hyvälle alulle. Katsotaan saammeko treeniajankohdat sopimaan kaiken muun kanssa, kun koulu-ja työkiireet painavat aika pahasti päälle.
sunnuntai 27. marraskuuta 2016
Viimeistely treenit ja metsäjälkikoe
Muutamat janatreenit kerettiin tekemään viime metsäjälkikokeen jälkeen. Aika ja valoisuus eivät ole enää riittäneet pitkien päivien päälle. Ilmoitin Aavan päälle kuukausi sitten metsäjälkikokeeseen ajatuksella, et kerkiihän tässä treenata. No ei sit kerennny. Perjantaina kävin illalla koiramäessä tekemässä viimeistelyt pimeällä. Tein jälen kentän valojen ja pimeän rajalle metsään. Aava kokeili oikaista janalla ja ekasta janaharjoituksen esineestä yli. Seuraavan jana lähetyksen esineen yritti tuua mulle ja kolmannen otti suuhun ja hukkas 😭😂. Hermohan siinä sit palo moneen otteeseen ja ikävä kyllä koira sai osansa. Tottista otin myös ajatuksella vähän ja nostattavasti 🙄. Noo kaikki meni hyvin eteenlähetykseen saakka. Eteenlähetys ja maahanmeno👌, mutta sitten kehuessa ja juostessa koiran luokse palkkaamaan, koira nous ylös... Ja siitä se homma sit karkas käsistä. Lopulta huomasin hinkkaavani sille, että sinne eteen lähetään, vaikka tietäs et siellä ei oo palkkaa. Sellanen päälle 20 toistoa eteenlähetystä ja monen monta hermojen menetystä. Otin Pöystin sit väliin tekemään tottista/ hallinta neliötä ja lopuksi Aavalle vielä pari eteenlähetystä niin, että kaksi purutyynyä kentän päässä peräkkäin ja sai hakea ne.
Lauantaina heräsin aamulla edelleen fiiliksellä, et ei mennä kyllä mihinkään. Lähin ajamaan kuitenkin karmeassa säässä kohti koepaikkaa, miettien et käyään vaik Tampereella Ikeassa shoppailemassa ja ilmotan lähempänä, ettei tulla kokeeseen. Keli kuitenkin muuttui Tampereella ja soittelin sit koepaikalle, et kannattaako meidän ajella paikalle, kun 60km tuntivauhdilla oltiin aikataulusta myöhässä eli puoltatuntia aiemmin ei kisapaikalle keritä. Kannatti meidän kuulema ajaa ja toisaalta mietin, et mikäs siinä yks maksettu harjoitushan se vaan on.
Kisapaikalla koirien tarkistuksessa alkoi hieman jännittää, koska tajusin tosiaan tulleeni alo-avo kokeeseen ja osa on saattanut tulla ensimmäiseen kokeeseen BHn jälkeen. Ensimmäiseen hakukokeeseen mennessäni meillä oli parina hevosen kokoinen beussi, joka lähti ohjaajaltaan seuraamisesta "kaupungille". Ei siis tullut mitään konfliktia kuitenkaan Aavan kanssa, mutta sillä hetkellä hieman heikotti. Nyt Kisapaikalla oli aikamoista stressin tuntua ilmassa ja koirien käytös ei ihan vakuuttanut. Yksi mm. kävi jäähyllä tarkistuksesta ja kokeili hetken päästä uudestaan. Oltiin kuitenkin kokeen ainoa Alo-luokan koirakko, muut olivat Avoimessa. Myöhemmin kokeessa koirakko joka periaatteessa olisi pitänyt olla meidän pari, mutta ilmeisesti sai siirrettyä vuoroaan myöhemmäksi, kun koira oli "ihastunut" ? Aavaan, niin kävi parinsa päälle tottiksessa. Tosin parin koira kun huomasi toisen koiran tulevan kohti, niin kävi kyllä myös päälle. "Päällekäyty" koira sai jatkaa ja sen paikkamakuu olikin jännitysdraama 😳. Ilmeisesti oli koko suorituksen tuijottanut sen päällekäynyttä koiraa ja nyt tuijotti suorittavaa koiraa kokoajan ja vaihteli asentoa.
Kisapaikalta ajelimme koemetsään ja meidän jälki lähti ensimmäisenä. En ollut jaksanut kotona tarkistaa edes onko kymppimetrin liina autossa saati pk-liivejä. Onneksi autosta vermeet löytyivät pienellä kaivamisella👍. Siirryimme janalle ja lähetin koiran hakemaan jälkeä janaa pitkin. Koira lähti suoraan iloisesti ja varmasti etenemään janaa, ylitti jälen parilla metrillä ja koukkas sieltä suoraan jälelle oikeaan suuntaan minä perässä 😱. Ekan esineen otti suuhun ja kääntyi kohti, mutta kävi maahan ku mulkaisin. Itse jälki sujui varmasti ja maavainuisesti. Kepit nous kaikki varmasti ja halutulla ilmaisutavalla (ensimmäistä lukuunottamatta). Jälki oli laatikkomallinen ja Aavalle helppo, vaikka pohja ei ollut kuitenkaan maailman helpoin osittain pitkine kasvillisuuksineen (suopursua?). Jälestykseen ei kovin montaa minuuttia kulunut, joten jouduimme tuomarin yllätykseksi vartomaan aika kauan, että saivat muut lähetettyä jäljille ja pääsimme luovuttamaan kepit 😄. Pisteitä 168/170. Pari pistettä lähti jälen ylityksestä janalla.
Esineruudussa meni myös se muutama sekunti, ku vaadittu yksi esine oli noussut. Esineruutu oli tiheä ja sielläkin oli puiden lisäksi pursun tapaista kasvillisuutta. Tästä osiosta täydet pisteet eli 30/30. 😊
Tottelevaisuus olikin sit se suurin peikko, kun metsä oli onnistunut. Tiesin, että tunnetila ei tule edellisen päivän treenien jälkeen olemaan hyvä ja oikeassa olin. Liikevirheitä ei kuitenkaan tullut kuin liikkeestä istumisessa, jossa annoin lisäkäskyn. Tämän vuoden aikana on ollut kisoissa todella vaikea löytää oikea tunnetila koiralle ja olen vaihdellut treenaamista liian paljon. Välillä tehnyt ruualla paljon, jolloin vietti ei kanna kokeessa tai sit tehnyt leluilla lopputuloksena, että kokeissa kiehuu. Tämän vuoden parasta tottista esitettiin onneksi Holskujen IPO MMissä, jossa siinäkin olisi kuitenkin ollut vielä parantamisen varaa. Huvittavinta lauantain kokeessa oli kuitenkin kehut mallikelpoisesta eteenlähetyksestä 😂 Eli kannatti perjantaina menettää hermot ja hinkata sit vissiin 🙈 Saatiin kehuja myös oikeasta tavasta suorittaa seuraamisen tempon vaihtelut 👍. Suurin osa kun ei osaa kokeessa suorittaa esim. hidasta kävelyä oikein. Minä siis mukaan lukien en ole osannut. Pisteitä tottiksesta kertyi 90. Seuraaminen oli erittäin hyvää, liikkeestä istuminen hyvä lisäkäskyn vuoksi, liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo erittäin hyvä (maahan käskyä olisi saanut totella nopeammin, luoksetulo erinomainen👌), tasamaannouto hyvä (pureskeli kapulaa voimakkaasti), estenoudot erittäin hyviä (pureskeli kapulaa, mutta vähenevässä määrin), eteenmeno erinomainen 😍 ja paikallamakuu erinomainen.
Loppupisteinä 288/300, ykköstuloksella JK1 koulari ja jos tuolla mitään väliä, ni oli myös kokeen parhaimmat pisteet. Muut tosiaan kylläkin AVOssa, joten ei verrattavissa 😊.
Lauantaina heräsin aamulla edelleen fiiliksellä, et ei mennä kyllä mihinkään. Lähin ajamaan kuitenkin karmeassa säässä kohti koepaikkaa, miettien et käyään vaik Tampereella Ikeassa shoppailemassa ja ilmotan lähempänä, ettei tulla kokeeseen. Keli kuitenkin muuttui Tampereella ja soittelin sit koepaikalle, et kannattaako meidän ajella paikalle, kun 60km tuntivauhdilla oltiin aikataulusta myöhässä eli puoltatuntia aiemmin ei kisapaikalle keritä. Kannatti meidän kuulema ajaa ja toisaalta mietin, et mikäs siinä yks maksettu harjoitushan se vaan on.
Kisapaikalla koirien tarkistuksessa alkoi hieman jännittää, koska tajusin tosiaan tulleeni alo-avo kokeeseen ja osa on saattanut tulla ensimmäiseen kokeeseen BHn jälkeen. Ensimmäiseen hakukokeeseen mennessäni meillä oli parina hevosen kokoinen beussi, joka lähti ohjaajaltaan seuraamisesta "kaupungille". Ei siis tullut mitään konfliktia kuitenkaan Aavan kanssa, mutta sillä hetkellä hieman heikotti. Nyt Kisapaikalla oli aikamoista stressin tuntua ilmassa ja koirien käytös ei ihan vakuuttanut. Yksi mm. kävi jäähyllä tarkistuksesta ja kokeili hetken päästä uudestaan. Oltiin kuitenkin kokeen ainoa Alo-luokan koirakko, muut olivat Avoimessa. Myöhemmin kokeessa koirakko joka periaatteessa olisi pitänyt olla meidän pari, mutta ilmeisesti sai siirrettyä vuoroaan myöhemmäksi, kun koira oli "ihastunut" ? Aavaan, niin kävi parinsa päälle tottiksessa. Tosin parin koira kun huomasi toisen koiran tulevan kohti, niin kävi kyllä myös päälle. "Päällekäyty" koira sai jatkaa ja sen paikkamakuu olikin jännitysdraama 😳. Ilmeisesti oli koko suorituksen tuijottanut sen päällekäynyttä koiraa ja nyt tuijotti suorittavaa koiraa kokoajan ja vaihteli asentoa.
Kisapaikalta ajelimme koemetsään ja meidän jälki lähti ensimmäisenä. En ollut jaksanut kotona tarkistaa edes onko kymppimetrin liina autossa saati pk-liivejä. Onneksi autosta vermeet löytyivät pienellä kaivamisella👍. Siirryimme janalle ja lähetin koiran hakemaan jälkeä janaa pitkin. Koira lähti suoraan iloisesti ja varmasti etenemään janaa, ylitti jälen parilla metrillä ja koukkas sieltä suoraan jälelle oikeaan suuntaan minä perässä 😱. Ekan esineen otti suuhun ja kääntyi kohti, mutta kävi maahan ku mulkaisin. Itse jälki sujui varmasti ja maavainuisesti. Kepit nous kaikki varmasti ja halutulla ilmaisutavalla (ensimmäistä lukuunottamatta). Jälki oli laatikkomallinen ja Aavalle helppo, vaikka pohja ei ollut kuitenkaan maailman helpoin osittain pitkine kasvillisuuksineen (suopursua?). Jälestykseen ei kovin montaa minuuttia kulunut, joten jouduimme tuomarin yllätykseksi vartomaan aika kauan, että saivat muut lähetettyä jäljille ja pääsimme luovuttamaan kepit 😄. Pisteitä 168/170. Pari pistettä lähti jälen ylityksestä janalla.
Esineruudussa meni myös se muutama sekunti, ku vaadittu yksi esine oli noussut. Esineruutu oli tiheä ja sielläkin oli puiden lisäksi pursun tapaista kasvillisuutta. Tästä osiosta täydet pisteet eli 30/30. 😊
Tottelevaisuus olikin sit se suurin peikko, kun metsä oli onnistunut. Tiesin, että tunnetila ei tule edellisen päivän treenien jälkeen olemaan hyvä ja oikeassa olin. Liikevirheitä ei kuitenkaan tullut kuin liikkeestä istumisessa, jossa annoin lisäkäskyn. Tämän vuoden aikana on ollut kisoissa todella vaikea löytää oikea tunnetila koiralle ja olen vaihdellut treenaamista liian paljon. Välillä tehnyt ruualla paljon, jolloin vietti ei kanna kokeessa tai sit tehnyt leluilla lopputuloksena, että kokeissa kiehuu. Tämän vuoden parasta tottista esitettiin onneksi Holskujen IPO MMissä, jossa siinäkin olisi kuitenkin ollut vielä parantamisen varaa. Huvittavinta lauantain kokeessa oli kuitenkin kehut mallikelpoisesta eteenlähetyksestä 😂 Eli kannatti perjantaina menettää hermot ja hinkata sit vissiin 🙈 Saatiin kehuja myös oikeasta tavasta suorittaa seuraamisen tempon vaihtelut 👍. Suurin osa kun ei osaa kokeessa suorittaa esim. hidasta kävelyä oikein. Minä siis mukaan lukien en ole osannut. Pisteitä tottiksesta kertyi 90. Seuraaminen oli erittäin hyvää, liikkeestä istuminen hyvä lisäkäskyn vuoksi, liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo erittäin hyvä (maahan käskyä olisi saanut totella nopeammin, luoksetulo erinomainen👌), tasamaannouto hyvä (pureskeli kapulaa voimakkaasti), estenoudot erittäin hyviä (pureskeli kapulaa, mutta vähenevässä määrin), eteenmeno erinomainen 😍 ja paikallamakuu erinomainen.
Loppupisteinä 288/300, ykköstuloksella JK1 koulari ja jos tuolla mitään väliä, ni oli myös kokeen parhaimmat pisteet. Muut tosiaan kylläkin AVOssa, joten ei verrattavissa 😊.
tiistai 22. marraskuuta 2016
Jana-, metsäjälki, tottis ja canicross-treeniä
Pöystin kanssa oli sunnuntaina tottistelupäivä. Teimme pitkiä seuraamispätkiä, noudon alkeita patukalla ja eteenmenoa. BH valmis tuo olisi jo, mutta tavoitteena olisi vasta ensi syksynä tekemässä BH ja mahdollisesti perään IP1 tai se sitten vasta seuraavana kesänä. Pöystin kanssa ei tarvitse asioita hinkata, joten tottista tehdään hyvin verkkaiseen tahtiin.
Eilen kereksimme valosan aikaan tekemään Aavalle janatreenit ja metsäjälen viidennen janan noston jälkeen. Treenit sujuivat todella hyvin ja nosti janan yhtä lukuunottamassa aina oikeaan suuntaan. Janan jälen noston syvyys vaihteli välillä 15 m -30m. Kaikki kepit nousi ja yhtäkään ei yrittänyt ottaa enää suuhun vaan ilmaisi ne maahan menemällä. Harmittelen edelleen miksi annoin sen aluksi tuoda kepit metsässä :(. No seuraavan kohdalla fiksumpi ja onneksi metsätreenit on kahden käden sormin laskettavissa, joten väärien toistojen määrä ei ole vielä kovin suuri. Aava on varma ja tarkka metsäjälellä, joten sen suhteen ei ole suurta treenattavaa.
Lopuksi tein tottistreeniä ja keksin miten saan taas palauteltua sitä oikeaan seuraamispaikkaan. Ehkä miljoonan toiston jälkeen seuraaminenkin alkaa näyttämään siedettävältä.
torstai 17. marraskuuta 2016
Canicrossia vaihteeksi
Pitkästä aikaa kaivelin canicrossvermeet esille ja lähin koko lauman kanssa juoksemaan. Koirat olleet todella vähällä huomiolla ja mitättömällä treenillä viime viikot. Ei ole kerennyt työharjoittelulta, koululta ja töiltä. Kuntoilu kärpänen kuitenkin iski ja tänään aloitettiin taas juoksuharrastus 10 km lenkillä. Täällä kaupungin keskellä tykkään myös itse enempi juosta talvella kuin kesällä. Juoksualusta on mukavampi ja "kesäulkoilijat" ovat vetäytyneet talviunille. Pöysti on myös 1,5v. joten sen kanssa voi myös alkaa hiljan treenaamaan vetoja. Beije on ihan pro canicrossissa ja Pöysti vaikuttaa myös olevan helppo syttymään lajille 😄
perjantai 11. marraskuuta 2016
Tottista ja hallintaa
Keskiviikkona käytiin pienellä porukalla treenaamassa Kärkölän kentällä hallintaa ja muut teki myös tottista. Pöystin kanssa treenasimme hallintaneliötä, selkäkuljetusta ja piilojen kiertoa. Eilen oli lyhyet tottistelut Aavan ja Pöystin kanssa ja tänään kokeilin BH kaaviota. Helposti menee Pöysti BH-kaavion läpi. Olen todella tyytyväinen sen tunnetilaan, joka kestää. Luultavasti ensi syksynä ajankohtaista käyä tekemässä BH, hieman riippuen missä vaiheessa sen kanssa meinasin hakukokeeseen. IPO-koe aikasintaan ensi syksynä, luultavasti vasta vuonna 2018. Tottista tehnyt hyvin harvakseltaan, ehkä kerran viikkoon.
Pöysti tottiksia:
https://youtu.be/6A6m5taU1qE
https://youtu.be/cjLXLvdWkjo
Pöysti tottiksia:
https://youtu.be/6A6m5taU1qE
https://youtu.be/cjLXLvdWkjo
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




