BH Pöysti

Pöystin kanssa käytiin varaslähdöllä BHssa. Tarkoitus oli osallistua BHseen useampi viikko myöhemmin Lahdessa, mutta nykyisen seuran BH-kokeessa sattui olemaan runsaasti tilaa. Pohdin asiaa ja pari päivää ennen koetta ilmoittauduttiin kokeeseen. Oikeastaan ainut täysin keskeneräinen liike oli paikkamakuu ja luoksetulo ilman törmäystä. Pienempiä treenattavia asioita tai toisten mielestä hifistelyitä löytyy vielä, mutta itsellä on selkeä visio. Suurin pelko BHseen osallistumisessa on jokaisen kolmen koirani kanssa ollut tietämättömyys muiden osallistuvien koirien tasosta. Omat koirat olleet aina osallistuessaan sellaisessa vaiheessa, että tiedän niiden olevan hallinnassa. Pöystin paikkamakuu on kesken fokusoinnin ja keskittymisen osalta. Mitä se olisi voinu tehä, niin vieraan koiran luoksetulossa nousta kyynärille. Aavalla oli aikanaan turvallinen ja tuttu koira parina. Beijen pariksi arpoontui joku snausteri, jonka ohjaaja tuli ennen suoritusta sanomaan, ettei tiiä juokseeko paikkamakuusta meidän tykö. Silloin totesin, että toivottavasti ei, koska Beije kyllä pesee ja linkoaa huolella. Yritin etukäteen kartoittaa Pöystin kanssa samaan kokeeseen tulevien tasoa, koska en todellakaan aikonut ottaa mitään turhia riskejä. Pöystille on muut koirat ilmaa, paitsi jos ne tulee iholle tai nenän eteen tuijottelemaan. Siinä vaiheessa huumori katkeaa heti. Enkä sille halua mitään negatiivisia kokemuksia, kun huolella ollaan tottelevaisuutta rakennettu. Yhdestä koirasta sain tiedon, että ihan ok parina, muista ei tiedetty. Koepaikalla arvottiin parit ja meidän pariksi tuli roto. Arvoonnuin ensimmäiseen pariin ja paikkamakuuseen ensin. Otin Pöystin seuraamaan jo paljon ennen kenttää ja siinä vaiheessa parina oleva koira pälyili kokoajan Pöystiä. Ilmoittautuminen oli haastava parina olevalle koiralle ja mietin jo siinä vaiheessa, että otetaanko riskiä. Seurautin Pöystin paikkamakuu paikalle pidemmän kaavan kautta, jotta saisin tunnetilan tasaisemmaksi. Varmistelin paikkamakuukäskyn. Pöysti joutui sitten makaamaan hyvin pitkän paikkamakuun, kun suorittavalle parilla ei sinäpäivänä mennyt sukset samaa latua. Parina oleva koira veti ohjaajaa perässä pitkin kenttää. Koira myös tuijotteli mua ja Pöystiä. Itse olin todella hermostunut ja kun koira oli hetken vapaana, niin olin jo ilmoittamassa, että me keskeytetään. Tuomari kuitenkin hoiti tilanteen hienosti ja vaaratilanteita ei päässyt syntymään. Pöysti makasi hienosti paikkamakuussa koko pitkän ajan. Tuomari pyysi parin siirtymään paikkamakuuseen pitäen koiran kytkettynä koko paikkamakuun. Pöysti teki hyvässä tunnetilassa koko kaavion. Yksi ajatuskatkos koiralle tuli henkilöryhmässä ja pujahti yhden henkilön luokse selkäni takaa ja annoin ylimääräisen käskyn ja koira tuli heti takaisin seuraamaan. Tuomarilta kysyin, et mitä hemmettiä siinä tapahtu. Pöysti kun seuraa oikealla korrektilla paikalla, ei paina eli on suorassa ja en siihen katso, ni on hyvin mahdollista että se "katoaa" multa. Mitä ei ole ikinä aikaisemmin tapahtunut. Tuomari sanoi, että kävi kattomassa herkkuja, mutta itse epäilen koiran nähneen henkilöryhmän käden heilahduksen/ liikkeen tms. mihin reagoi. Luuli luultavasti palkan tulevan, mutta huomasi erehdyksen. Syy epäilyyn on, että Pöysti terävä/vilkkaana reagoi todella helposti ja nopeasti liikkeeseen, mikä ollut paikkamakuussakin ongelma. Tiedetäänpä mitä jatkossa treenataan. Tuomarilta saatiin todella mukavat arvostelut ja kaikki se mitä tähän mennessä haettu, kantaa kokeessa ❤. Toki ohjaamisessa,tiedostetuissa ja tiedostamattomissa ylimääräisissä avuissa on harjoiteltava vielä, mutta saavutettiin se mitä haettiin. Saatiin myös palautetta kulmista, että teen ne liian pyöreinä. Mutta etenkin tuomarin ensimmäiset sanat "Tässä on hyvin korkeasti koulutettu koirakko" oli niin ihana kuulla, että olisi tehnyt melkein mieli itkeä. Tuomari myös korosti koiran halua ja iloa tehdä töitä hyvässä vietissä. Tästä on niin loistava jatkaa eteenpäin hyvillä mielin. Pöysti oli sinut joka jatkoi kaupunkiosuuteen. Kaupunkiosuudessa annoin koiran ensin mennä itekseen edellä ja sehän veti kun hinaaja 😂. Tuomari pyysi, että ottaisin koiraa enempi hallintaa, joten lopun matkaa se sitten seurasi vieressä. Eihän se reagoinut epäasiallisesti mitenkään mihinkään. Muita koiria ei ees huomannut, vaikka koira ohitteli edestä ja takaa ja kun oli kytkettynä. Kiinni jätettynä se jäi makaamaan, vaikka koiria ja ihmislauma kulki ees taas sen takaa, makasi edelleen kun palasin takasin. On mulla vaan hieno malinoissi, vaikka välillä ei oikeen osaa sanoa onko se lintu vai kala. Hyvä harrastuskoira se on se on ollu alusta asti selvää. Mut ei se ihan tyypillinen kaveri kyl oo 😂, sen on tuumannu aika moni treenikamu, jota sitä on nähny useammin. Se on kuitenkin just hyvä mulle ❤